Ajankohtaista

2026

• Vuosi 2026 on jo alkanut ja on tammikuu. Viikon päästä on helmikuu. Syksy meni tosi nopeaan, kaikkea on tullut tehtyä ja kaikkea on suunnitteilla. Liikuntaa ainakin harrastan niin kauan kuin pystyn. Lunta sataa - nyt on tullut jo 5 cm yön aikana. Jukka on tekemässä lumitöitä ensin täällä kotona ja menee sitten tekemään työt mummolle. Tätä rataa mennään taas eteenpäin, välillä syödään ja sitten taas ulos.

2025

• Syksy on alkanut ja lokakuu virittelee loppujaan. Lehdet ovat tippuneet puista suurimmaksi osaksi. Aiemmin inhosin kylmää ja sateita, mutta nyttemmin ilolla lähden ulos kävelemään. Meillä on vieläkin meneillään kolmen naisen kävelydiili. Se on erinomainen asia, joka saa ihmisen liikkumaan - kannattaa kokeilla. Muoto on sellainen, että asutaan ympäri maata ja viikkosaldo laitetaan kaikille aina maanantaisin. Se on hyvä systeemi, koska minulle ei käy sellainen että joka viikko kerran tai pari viikossa tiettyyn kellonaikaan kokoonnutaan esim. lenkille. Ajan myötä keksin aina tekosyitä, että nyt en viitsi lähteä. Niin että tämä on hyvä systeemi ja tulee liikuttua paljon. Tästä seuraa, että mieli on hyvä ja on ilo lähteä ulos enkä inhoa syksyä ollenkaan.
• Kyllä nyt heinäkuun puolivälissä on ollut kovia helteitä, 35 astetta. Nyt niitä helteitä on saanut maistaa. Niinhän se on - ensin ootetaan ja sitten kun saa niin ei sekään ole hyvä. Sellainenhan ihminen on, vai onko. En valita, tästä mennään vain eteenpäin. Katuremppa jatkuu vielä elokuuhun. Työmiehet jaksavat tehdä töitä joka päivä vaikka aurinko pohottaa niskaan. Se on muuten hyvä asia, että aurinko paistaa - saadaan aurinkoenergiaa. Ja se helpottaa myös sähkölaskua aurinkopaneelien kautta. Heinäkuu on lepokuukausi kävelyn suhteen, mutta kyllä nyt jo pitäisi päästä kävelemään. Salilla on käyty joka viikko kaksi kertaa ja lisäksi ulkoliikuntapaikoissa.
• Heinäkuussa pitäisi olla helteitä, eipä näy ei. Hihattomat paidat saavat lojua kaapissa. Kun on tuulinen päivä niin tuntuu, että ollaan jo syksyssä. Eikä kesä ole vielä ollutkaan! Aurinko, tule pian tänne ja lämmitä. Kadulla meidän kohdalla on menossa peruskorjaus... Ei pääse pesemään edes ikkunoita, kun pöly lentää. No sittenpä on elokuussa kivempi kun on puhtaat ikkunat. Ei haittaa vaikka on viileä, joillakin on sisällä niin kuuma, ettei pysty nukkumaan. Meillä on viileää sisälläkin, on ilmastointi ja kaikki... Minulle sopisi tuo lämpö ainakin sen verran, että ei olisi kylmä. Nyt pitää jatkaa hommia - oltiin reissussa ja kaikki paikat ovat hajallaan. Ei muuta kuin hymyä huuleen - oli sää mikä tahansa!
• Nyt huhtikuussa aurinko paistaa taas täydeltä terältä, mutta takatalvi tuli jo toisen kerran. Yön aikana lunta oli tullut melkein 30 cm. En yhtään tykkää. Laitoin muutaman kukan pöydälle kukkimaan, ne taitavat tykätä auringosta - tottakai tykkäävät. Multaakin pitäisi ostaa joillekin kukille, kunhan muistaisi kauppareissulla. Äänestämässäkin pitäisi käydä - en tiedä onko siinä järkee vai ei. Käynpä kuitenkin, mutta enpä kerro mitä numeroita on mielessä.
• Aurinko paistaa ja lumet saavat kyytiä. Tässä aikaisemmin maaliskuussa oli jo melkein sulat maat kokonaan, kunnes sattui niin että alkoi tulla lunta. Joka päivä isoilla hiutaleilla. Voi että oli kurjaa - useita viikkoja. Nyt näyttää taas aurinkoa melkein joka päivä, lämpö tuntuu jo selässä. On sellainen tunne, että pitää lähteä kävelemään ja tehdä isompi lenkki. On energinen olo ja kuntosalille pääsee taas ensi viikolla. Salille tuli myös pari työkaveria - ollaan oltu jo samalla kertaa neljästi. On se vaan huippua nähdä entisiä työkavereita. Jatketaan salitreeniä :)
• Nyt tammikuussa on ollut tooodella liukasta. Nykyään ei enää ehkä laiteta kulkuväylille oikeata hiekkaa - nyt laitetaan jotain sepelimurskaa:) Sattuipa niin hassusti, että minulla meinasi mennä hermot tähän liukkauteen. Sepelimursketta ei ollut paljoa missään ja kun katsoin kerrostaloihin mentävää kulkuväylää, niin oli leveä murskekerros ja jalkakäytävä ihan paksussa jäässä eikä hiekkaa eikä mursketta. Sitten otin puhelimen ja kirjoitin meidän paikalliseen puskaradioon ja pyysin ystävällisesti kunnossapitäjiä ajamaan hiekkaa, ettei kävellessä tarvitsisi tehdä akrobatia-liikkeitä ja kulkea lumipenkkojen päällä. Kirjoitus sai 100 ihmisen tykkäyksen ja kommenttejakin tuli paljon, kiitos kaikille tykkääjille:) Ensimmäinen kommentti oli, että netissä valittaminen on typerää. Haloo - mistä minä tietäisin soittaa mihinkään kun en tiedä kuka katuja ylläpitää. Muut kommentit olivat asiallisia ja neuvoa antavia aina piikkikengistä lähtien. Tämä ensimmäinen huono kommentti saikin heti miehistä vastarintaa - sen jälkeen se henkilö ei ole kommentoinut. En tiedä oliko puskaradio oikea paikka minun kirjoitukselle, en sillä hetkellä muutakaan keksinyt. Vai onko puskaradio nykyään sellainen paikka, jossa vain ilmoitellaan kissojen ja koirien katoamisesta. Seuraavana päivänä näkyivät jotkut nuoret miehet tirskuvan autossa ja vastaan tullessa. Ihan niin kuin muutkin eivät kärsisi liukkaudesta - kasvakaa aikuisiksi nuoret ilkkuvat miehet (ja lapsi ja vaimokin vielä kyydissä)!!!
• Niin se vuosi taas vaihtui, on sitten mallia 2025 ja tammikuu. Lauhaa on ollut ja ehdittiin jo ilahtua, ettei tule runsasluminen talvi. Mutta nyt täytyy unohtaa ne ilakoinnit. Lunta on satanut aika paljon ja lumitöitä riittää. Aika pimeää on ollut päivällä - meinaako se kaamosta tuoda. Ei nyt sentään - nyt on jo päivä pitempi kuin yö ja lumi valkaisee maailman. No pakkasta on ollut vähän - muutamana päivänä enempi. Mutta kun hankkii askeleita ulkona niin ei pimeys ja pakkanenkaan tunnu kovalta. Sellaista se elämä on:)

• Heinäkuussahan kaikki ovat lomalla, niin mekin. Meillä on kesävieras Eddie - hän pitää vauhtia yllä. En ehdi päiväuniakaan ottaa sillä kohta paistetaan grillissä makkaraa - chili sulatejuusto -makkaraa. Eddie sai meidät kerran kokeilemaan kyseistä makkaraa ja on muuten tosi hyvää. Mitenkähän me jaetaan nuo 8 makkaraa vai meneekö se niin, että Eddie syö 6 kpl ja meille jää kunnallekin yksi. Niinhän se menee, mutta menköön kesän kunniaksi !!!
• Yöllä jysähti mieleen, että miksikähän en ole aiemmin laittanut tänne Hyvinvointiin kuuluvaksi Lukemista. Olenhan ikäni lukenut - heti kun opin tavaamaan ja sitä ennen kuvien katselua. Tätä nykyä luen noin kolme kirjaa kuukaudessa. Kerran luin 10 cm paksun kirjan kolmessa viikossa. Eipä ole ennen tullut mieleen, että johonkin voisi laittaa ylös kirjojen ja tekijöiden nimet. Niinpä niin, itsestään selvät asiat jäävät huomioimatta vaikka niitä on tehnyt koko ajan - sehän on niin itsestään selvää :) Silti ehdin tehdä 3D-suunnittelua ja tuottaa esineitä, askeltaa 18 000 askelta päivässä jne... Ei sen niin väliä ole mitä tekee, kunhan on mielekästä ja keho nauttii. - Huomenna pitäisi mennä taas kirjastoon seikkailemaan, josko ottaisin taas kolme kirjaa lainaan. Ja tarjolla olisi 30 astetta pakkasta, eikä auto lähde käyntiin vaikka sitä lataisi koko päivän, siis töppöstä toisen eteen. Nyt ollaan jo helmikuun loppupuolella eikä pakkaset enää rassaa. Vähän ehkä keljuttaa, kun kirjastosta lainasin kolme kirjaa - mutta mutta minähän olen jo lukenut ne. Hyvä kun voi tarkistaa mitä on lukenut ja mitä ei - siis huomenna uusintakäynti kirjastoon. Otan puhelimella kuvan luetuista ja mars matkaan paremmalla onnella. Plussa-kelejä on nyt päiväkaupalla ja lumet alkaa saada kyytiä - ai että nautin siitä. Aurinko paistaa - on pakko suunnata ulos. Siellä kävellessä mieli virkistyy ja tulee koko ajan uusia ideoita. Yksi inspiraatio oli kun aloin tehdä 3D-lampunvarjostimia. Kaksi on jo tehtynä ja yksi suunnitteluvaiheessa. Olkkari ja yksi makuuhuone on jo saanut uudet lampunvarjostimet ja seuraavana olisi keittiö.
• Tässä maaliskuussa oli pieni leikkaus sormessa - että olen odottanut sitä. Heräsin leikkauspöydällä ja kysyin heti kirurgilta että menikö leikkaus hyvin. Hyvin meni sanottiin. Ja minä olin iloinen! Sitten kipsit ja tikkien poistot ja lastat ja eikun parantelemaan. Kuukauden päästä oli tarkastus kuvien kanssa ja silloin kirurgi sanoi, että tuon piikin pitäisi olla tuossa ja että se oli luiskahtanut pois paikoiltaan. Että mitääh, minä kysymään mitä se nyt tarkoittaa. Taas kirurgi sanoi että hän olisi kysynyt minulta että korjataanko, mutta olin unessa. Että mitäh että korjataanko, miksi et korjannut heti. Ei kuulemma voinut korjata kun ei voinut kysyä kun olin unessa. Ja unen sijasta olisi pitänyt olla paikallispuudutus kuten aiemmin oli ilmoitettu. Tarkastuksessa sain tämän vasta tietää, tietysti olisi pitänyt korjata heti kun olin leikkauspöydällä! Saamassani paperissa tietysti luki, mitä oli tehty, mutta enhän minä hömötiainen ymmärrä lääkärien tekstiä, ihan pitäisi suomeksi kirjoittaa tällaiselle.
• Nyt on jo syyskuun loppupuoli ja on ollut tosi lämmintä. Joku aika sitten oli peräti hellettä. Toissa aamuna oli ensimmäisen kerran kylmä - neljä astetta. Kuitenkin plus asteita. Mutta tuntui tosi kylmältä, lattiat kylmiä avoin jaloin. Nyt taas tänä aamuna oli 10 astetta ja aurinko paistaa. Pohjois-Suomeen on luvattu jo lunta ja miinusasteita - onneksi ei vielä tänne. Lunta ei tarvitsisi tulla kuin vasta tammikuussa ja silloinkin vain vähäsen. Täytyy tästä lähteä ulos ja karaistua - lenkkiä olenkin tehnyt nyt 14 000 askelta päivässä. Se tuntuu jo hyvältä ainakin jälkeenpäin.
• Mitä ihmettä, nyt on uudenvuoden aatto enkä ole paljon mitään ehtinyt tehdä. No, kuitenkin tuli laitettua mummolaan joulu perinteisen kaavan mukaan. Ihan kiva, nyt ei kyllä omatunto soimaa siitä, etteikö mummoa ole hoidettu ja ruokittu ja hoivattu. Tämän muistaa koko seuraavan vuoden. Olen tyytyväinen ja hyvillä mielin.

• Mitäääh!! Minne se viime vuosikin katosi. Moni sanoisi, että harrastuksiinhan se meni. No jaa, voi olla. Minä en puhu oikeastaan harrastuksista vaan teen sitä mikä tuntuu hyvältä ja siitä itse nauttii. Jotkut voivat sanoa, että en nyt pääse tai ei ole aikaa kun meillä on niitä harrastuksia... Onhan se näinkin, mutta tämän kuullessani haluan pois siitä tunteesta, joka tästä sanonnasta tulee. Tekosyitä... Voi olla, kukin ajattelee mitä haluaa. Odotan auringon paistetta. Eilenkin aurinko paistoi täydeltä terältä koko päivän. Siinä kävellessäni mietin, miten onkaan hyvä olla - on lämmin, ihmiset alkavat kävellä, suu vetäytyy hymyyn ja matka taittuu ihan kuin itsestään. En ajattele, että mitä pitäisi tänään tehdä ja minne pitäisi mennä mihinkin kellon aikaan. Nautin nyt keväästä.
• Aamupäivällä luin kirjaa ja nyt virittelen 3D-tulostinta ajokuntoon. Tarkoituksena on tehdä uusi paranneltu saippua-annostelija eri värein. Samalla avaan CAD-ohjelman ja piirtäminenkin voi alkaa. Huippuaaa!! Tosi kiva nähdä valmis työ ja onnistuessaan olla hyvin tyytyväinen - itseensä.
• Salipäivä - se on ihanaa. Ahaa, nyt pääsee niihin laitteisiin, joihin haluaa. Ei ole tungosta, vain muutama ihminen. Samat ihmiset kuin ennenkin, moikkaavat ja sitten hiki virtaa. Paitsi että joku sanoo, ettei täällä saa hikeä ja siksi pitää nyt lähteä vielä saunaan. Okei - minulle ainakin tulee hiki ja kotimatkalla on sitten hyvä olo.
• Olohuoneen pöydän alla lehtitasolla kurkistelee aloittamani virkkaus. Miten ällöä, käsityöt ei nyt nappaa ollenkaan. Nuorena olin innokas ja koulussakin kympin oppilas, mutta ei nyt. 3D maistuu - joululahjojen tekeminen voi alkaa. Mietin tuossa, että lapsille teen ensin ja sitten aikuisille, jos aikaa jää ennen kuin tulee joulu. Kävin hakemassa kirjastosta kolme kirjaa, mutta nyt vielä suunnittelu ja tulostaminen vetää puoleensa enemmän. Niin ja lankaa pitäisi tilata - tietenkin eri värejä ja paljon. Sain joitakin vinkkejä mitä voisin tehdä joululahjoiksi ja kaupanpäällisiksi tuli vinkkeihin vielä väriehdotuksia. Ei muuta kuin aivonystyrät toimiin ja suunnittelu alkakoon. Kivaa... eikö totta:)
• Ennen joulua tein taas urakalla joululahjoja. Kun sain kaikki tehtyä, kävi taas niin, että ehdin jo paketin laittaa postiin kun muistin että taasko ne valokuvat jäi ottamatta. Siis liian innokas - enkä olekaan :) Kohta vaihtuu taas vuosi ja pitää saada printteri pyörimään - se on nyt joulun saanut levätä. Ideoita pyörii jo päässä ja aivot sanoo 3D 3D 3D - jännää...

• No huh huh, mitä täällä tapahtuu... Nyt on jo huhtikuun loppu ja Vappu kurkistelee nurkan takaa. Enkä todellakaan ole saanut päivitettyä tätä. Mutta tiedätkös, mihin se aika on mennyt - aivan 3D-asioiden hoitoon. Ensinnäkin tein joululahjoiksi 3D-lahjoja sen verran kiihkeästi, että kuvaaminen ja päivitykset kaikkineen unohtuivat. Sen verran mielenkiintoista tekemistä se on. Jaaa-a, ja sitten vielä piti alkaa huoltamaan tulostinta ja välineitä ja tilaamaan uusia osia ja materiaalia ja ja ja ... Että silleen se aika hurahti, vieläkin odotan varaosia, mutta toivossa on hyvä elää. On se vaan niin ihanaa - aurinko paistaa jatkuvasti - ei keljuta niin paljoa kun varaosat viipyvät. Minulla on jo hyviä ideoita, joita alan tehdä, kun saan huolloin tehtyä loppuun. Ajatellaan vaan, että linnut laulaa ja aurinko paistaa - niin että silleen.

• Vuosi 2020 meni ohi taas niin lujaa, ettei ehtinyt paljoa huomatakaan. Nyt on tämän vuoden ensimmäinen päivä. Paljon onnea tälle vuodelle ja TERVETULOA VUOSI 2021. Yön aikana satoi lunta noin 10 cm, mutta se taitaa kohta sulaa taas pois. Kuntoilu ja reippailu ovat hyvässä vauhdissa, kaksi kertaa viikossa kuntosalia ja välipäivinä lenkkeilyä metsän kautta vuorelle tai mummon lenkitystä kevarilla. Muuten - sauvoilla pääsee nopeempaa kuin ilman, sen minäkin huomasin. Ja nyt sauvat ovat aina mukana. Kiva on katsella vuoren huipulla kun kaikki kaupungin valot loistaa. Välillä pitää kyllä käydä vuoren juuressa olevilla portailla treenaamassa. Nyt pidän viikon verran joululomaa 3D-tuotannosta, ideoita kyllä päässä liikkuu koko ajan. Helmikuu alkoi lumituiskulla ja luultavasti lunta tulee koko päivän. Siitä huolimatta otin sauvat käteen ja lähdin tarpomaan pitkin kevareita. Nyt jälkeenpäin olo tuntuu mahtavalta. Niin siis työhuoneesta olin sen verran poissa, että tein tuon lenkin. Ruokatunti sattui sopivasti lenkin jälkeen ja nyt sitten istumaan laitteiden ääreen. Kyllä keljuttaisi, jos en olisi mennyt ulos. On se vaan niin kiva, kun on valoisaa ja paljon lunta. Niin paljon lunta, että lumitöitä riittää joka päivälle ja useaan otteeseen päivän aikana.
• Hei mihin se kesä meni. On jo syyskuu ja kohta on jo joulu. Otetaanhan ihan rauhassa ja ajatellaan positiivisesti tänäänkin. Ei hätiä mitään - 3D-tulostin tekee tuolla hommia - enkä minäkään toimettomana ole - sillä välin piirrän omia malleja niin saan ihka omia esineitä. On se vaan huippu, että kiinnostaa tuo 3D-homma. Mutta pitäisi välillä varmaankin siivotakin, vielä olisi suursiivottava saunatilat, WC ja tuulikaappi. Suursiivouksella tarkoitan, että pestään ikkunat joka puolelta, seinät, katot ja lattiat sekä kaikki pinnat käydään läpi. Se on hirveä urakka, joten tultiin siihen tulokseen, että huone kerrallaan. Näin ei ole kauhean rasittavaa ja jää aikaa paneutua omiin juttuihin. On se vaan ihanaa tunne, kun joka puolella on siistiä ja itse tietää, että kaikki paikat on käyty läpi. Nyt syvä sisäänhengitys ja AAAHHH!
• Lokakuun loppupuolta hiiviskellään. Syysilmat näyttävät merkkiään, mutta ei haittaa. Tulin nimittäin sauvalenkiltä ja olo on niin mahtava. Tullessa ajattelin, että otan pienet päikkärit (klo 9 aamulla), mutta nyt se ajatus on jo häipynyt mielestä. Jatkanko kesken jäänyttä piirrosta vai otanko nettikirjan käteen ja silmäilen sitä. Olen nimittäin tekemässä taas 3D-kelloa. Malli pitäisi saada piakkoin valmiiksi, koska tilaamani filamentti tulee huomenna. Lanka on tällä kertaa kuparin ruskea - san pitäisi olla hyvän hohdokas. Vielä jos keksisin piirrokseen jonkin hienon pienen yksityiskohdan, niin tulos voisi olla niinikään aika hieno. Niinhän sitä sanotaan, että kun itse tekee, saa sellaisen kun haluaa. Superia!!!
• Viime viikon kuntosalikeikalla laitoin enemmän painoa laitteisiin - niin tietysti - nyt on niska ja hartiat tosi kipeät. Mitäpä tuosta, huomenna uudelleen salille jatkamaan samaa rataa.
• Toissaviikolla olin auringon lämmössä Teneriffalla. 30 astetta ja aurinkoa koko viikon. Meillä oli oma villa, jossa oma uima-allas, miten voikin olla hienoa. Koko saari on nimittäin tosi siisti - ilman maskia ei päässyt mihinkään kauppaan eikä ravintolaan. Kylläpä nautin siellä olosta !!!